|
|
| Ajankohtaista |
| Määrittääkö Kosken suursikala tulevaisuuden lihantuotannon suunnan? |
Määrittääkö Kosken suursikala tulevaisuuden lihantuotannon suunnan?
Kosken suursikalahanke herättää voimakkaita
intohimoja maakunnan asukkaissa. Pienet tuottajat pelkäävät, että
heidän sikalansa häviävät tuotannon keskittyessä jättiyksiköihin.
Eläinsuojelijat ovat kauhuissaan valtavien eläinmäärien keskittämisestä
yhteen ja samaan paikkaan. Entä kuinka monta kärpästä 56 000 sikaa ja
500 000 kanaa toisivat mukanaan lähiseudun asukkaiden pihoihin?
Osa
peloista on varmasti turhia. Oma biokaasulaitos ja sen yhteydessä
toimiva lannoitetehdas tulevat vähentämään sikalan hajuhaittoja. Farmi
Nummela on jo osoittanut harvinaista ja ihailtavaa avoimuutta
kutsumalla tilalle tutustumaan eläinsuojelujärjestöjen edustajia ja
perustamalla nettisivut, joilla vastataan hankkeesta liikkuviin
huhuihin.
Suuret tilakoot eivät automaattisesti tarkoita eläinten
olojen heikentymistä. Farmi Nummela koittaa panostaa eläinten
hyvinvointiin tulevassa laajennuksessaan. Karjuja ei kastroida
kirurgisesti, eikä emakoita pidetä porsimishäkeissä. Tilan lihasioilla
on jo nyt lakisääteistä minimiä enemmän tilaa. Sikatiloilla usein
esiintyvää ja sikojen stressistä kertovaa hännänpurentaa ei juuri
esiinny.
Mielestämme suurin suursikaloihin ja
broilerikasvattamoihin liittyvä kysymysmerkki onkin ruuantuotannon
tulevaisuus. Haluammeko oikeasti tuottaa teollisuusmaisesti halpaa
bulkkilihaa, jonka tuotanto keskitetään voimakkaasti yhteen paikkaan,
vai olla kehittämässä hajautettua mallia, jossa lähi- ja luomuruuan
tuotanto on mahdollista? Suurtilat luovat pohjaa mahdollisimman
halvoille eläinperäisille tuotteille ja niiden kasvavalle kysynnälle,
vaikka tavoitteen tulisi yhdistystemme mielestä olla täysin
päinvastainen.
Tulevaisuus on tuotannolla, joka lisää eläinten
mahdollisuutta lajityypilliseen käyttäytymiseen ja jonka kriteerit
täyttävät yhä tiedostavamman kuluttajan vaatimukset. Jo
lähitulevaisuudessa on arvioitava voimmeko enää syöttää ihmiselle
kelpaavaa ravintoa eläimelle? Silloin on tehtävä valinta yksimahaisten
ja märehtijöiden välillä. Kun ruuasta tulee pulaa niin emme voi syöttää
70% kaikista viljakasveista eläimille, jotka tarvitsevat yhden
lihakilon tuottamiseen useita kiloja ihmisravinnoksi kelpaavaa viljaa.
Päätös suuryksiköiden rakentamisesta on linjaveto halvan
bulkkituotannon ja eettisemmän, ruokakulttuuria arvostavan
ruuantuotannon välillä.
Laura Rantanen, Vakka-Suomen vihreiden pj.
Teppo Heikkilä, lihantuottaja ja Loimaan vihreiden pj.
|
| |
|
|
| Arkiston kätköt |
|
|
|
| Vihreitä kirjoituksia |
|
|
|
